Jossain mielessä yksi päiväkirjan ilmeisin tehtävä on arjen suhteellisen tiheä (päivittäinen periaatteessa) dokumentointi. Tarinan mukaan eräät ensimmäisistä päiväkirjaksi tunnistettavista teksteistä olivat laivojen lokikirjojen reunamerkinnät. Luonnonilmiöiden ja navigointihavaintojen ja päätösten lisäksi lokin kirjaaja merkitsikin ylös tunteen, tunnelman tai jonkun muun inhimillisesti merkittävän asian.
Itse en koskaan ole ollut kaksinen arjen rekisteröijä kirjoittajana. Kun jossain vaiheessa rohkenin ottaa esille nuoruuden päiväkirjani, odotin niiden avulla löytäväni muistoja, tuoksuja, hajuja ja yksityiskohtia kadotetusta ja osittain unohdetusta ajasta. Jouduin pettymään. Päiväkirjat olivat täynnä ajatuksia ja vatvontaa, teini-ikäisen elämäntuskaa, sisäistä vellontaa. Tiedän, että kirjoittamisella tuolloin on ollut suuri merkitys monenlaisten asioiden haltuun ottamisessa, mutta näin jälkikäteen olisin toivonut myös… No jonkinlaista ajankuvaa, arjen rekisteröintiä.
Eräs ystäväni kertoi kerran, että hänen isänsä piti päiväkirjaa siten, että hän joka päivä töistä kotiin tullessaan kirjoitti muutaman rivin päiväkirjaansa. Merkinnät saattoivat koskea säätä, päivänpolitiikkaa, työelämän tapahtumia tai perhe-elämän merkittäviä käänteitä. Lisäksi tämän perheenisän päiväkirja avoin kirja. Se lepäisi piirongin päällä auki meneillään olevan päivän kohdalta, kuka tahansa saattoi selailla sitä ja tehdä siihen myös omia merkintöjään.
Ystäväni ei lapsena arvostanut isänsä päiväkirjaharrastusta, mutta nykyään säilyneet päiväkirjat ovat aarre, josta voi ammentaa loputtomasti. Kirjoihin palataan kuulemma erityisesti kun selvitellään sisarusten välisiä kiistoja lapsuudenmuistoista. Paitsi itse päiväkirjat, ystäväni peri isältään myös tavan istua päivittäin alas kirjoittamaan. Tämän tavan seurauksena hänellä on hallussaan lähes katkeamaton päivittäin omin käsin kirjoitettujen sanojen helminauha kolmen sukupolven ajalta. Päiväkirjan pidon ystäväni isä oli perinyt nimittäin omalta äidiltään.
Vaikka itse tuskin koskaan kunnostaudun arkisten havaintojen päivittäin kirjaajana, se ei estä minua kuinkaan ihailemasta muiden työn tuloksia tässä työssä. Paljon arvokasta ja kaunista voi saada aikaan silkalla sitkeydellä ja systemaattisuudella. Siitä yksi hienoimmista kuvauksista on elokuvan Smoke tarina Auggien valokuva-albumista.
Millaisista asioista ihmiset haluavat pitää päivittäin kirjaa? Unipäiväkirja, ruokapäiväkirja, sääpäiväkirja, kirjapäiväkirja, puutarhapäiväkirja…